2: Pitkää päivää

Astun sisälle kirpeästä pakkasesta. Kaupunginteatteri vaikuttaa ensisilmäyksellä täysin tyhjältä, mutta kova ääninen naurun räkätys ja jostain kajastava valo paljastavat etten ole yksin. Back to the 80's näyttelijä porukka on ohjaajansa Kertun kanssa kokoontunut Kuopion Kaupunginteatterin Maria-saliin harjoittelemaan. Kello lähenee jo puolta kahdeksaa, mutta vielä jatketaan. Viimeisien viikkojen aikana pitkiä päiviä on kertynyt jo useampi, neljästä yhdeksään kestävät harjoitukset tuntuvat jo arkipäivältä.

Teatterilla on nuorten mielestä luonnollisempi paikka harjoitella, kuin muslun tai minarin tiloissa. Oikealla näyttämöllä treenaaminen luo realistiset tilat ja lavasteita on huomattavasti helpompi hahmottaa paikoilleen. Lisäksi Maria-salissa harjoittelu motivoi nuoria. Sali muistuttaa lähenevästä ensi-illasta ja siitä, kuinka sali on kohta täynnä hurraavaa yleisöä. Patrik myöntää että koululla treenaaminen meni helposti häsläämiseksija riehumiseksi. Lisäksi teatteri on hyvin sijoittunut molempien koulujen välille, joten harjoituksiin siirtyminen sujuu nyt nopeammin ja on oikeudenmukaisempaa.

Pitkät päivät ovat sekä henkisesti että fyysisesti rankkoja, ja välillä haittaavat koulunkäyntiä ja muuta sosiaalista elämää, kertoo 18-vuotias Musiikkilukion opiskelija Patrik Heikkinen.
Samaa mieltä on myös 17-vuotias Musiikkilukion opiskelija Ella Vähäpassi. Ellan mielestä pitkät päivät toisaalta myös auttavat etenemisessä. Nuoret kertova näytelmän liikkuneen huimasti eteenpäin näiden teatterilla vietettyjen pitkien päivien aikana. 

"Kyllä tämä valmiiksi saadaa, pakkohan se on", kertoo 17 vuotias musiikkilukio opiskelija Aapo Kauppinen. Näytelmä on nuorten mukaan jo hyvällä mallilla. Tällä hetkellä ollaan jo ensinmäisen puoliajan läpimenoissa menossa. Tottakai vielä löytyy hiottavaa ja joitakin kohtauksia muutetaan vielä. Edistystä on kuitenkin tapahtunut, ja se jos jokin auttaa nuoria jaksamaan vielä pari kuukautta ennen jännittävää h-hetkeä.